Lentolupakirja

Lentokoneen ohjaajalta vaaditaan lentolupakirja kuten autoilijalta ajokortti. Lentolupakirjat myöntää Suomessa Ilmailuhallinto. Lentolupakirjan myöntämisen perusteet määritellään yleiseurooppalaisissa ilmailumääräyksissä (JAR).

Lentolupakirjoja on useita eri luokkia kuten ajokorttejakin. Lupakirja määrää haltijansa oikeudet. Lupakirjaluokkia ovat:

PPL (Private Pilot Licence) = Yksityislentäjän lupakirja. Yksityislentäjän lupakirja on tarkoitettu henkilöille, jotka harrastavat ilmailua tai käyttävät lentokonetta omaan liikkumiseensa. Yksityislentäjän lupakirja on suhteellisen helppo hankkia. Sen haltijalta ei edellytetä erityisiä ominaisuuksia tai pitkiä kursseja.

CPL (Commercial Pilot Licence) = Ansiolentäjän lupakirja. Ansiolentäjän lupakirjan haltija saa lentää kaupallisia ilmakuljetuksia, esimerkiksi taksilentoja ja rahtilentoja. Matkustajalentokoneen perämiehellä on yleensä CPL. Ansiolentäjän lupakirjan saaminen edellyttää hakijalta ammatillista kouluttautumista sekä riittävää kokemusta lentotehtävissä. Ansiolentäjän lupakirjaa ei yleensä hankita ellei henkilöllä ole aikomuksena siirtyä lentäjän ammattiin.

ATPL (Airline Transport Pilot Licence) = Liikennelentäjän lupakirja. Liikennelentäjän lupakirjan haltija saa toimia ilma-aluksen päällikkönä, eli kapteenina, aikataulunmukaisessa reittiliikenteessä. Matkustajakoneiden kapteeneilla on ATPL. Liikennelentäjän lupakirjan saaminen edellyttää hakijalta ammatillista kouluttautumista, yleensä ammattilentäjän opintolinjoilla. Lisäksi häneltä vaaditaan 1.500 lentotunnin lentokokemus.

Valmistuttuaan Patrian integroidulta opintolinjalta lentäjällä on ns. Frozen-ATPL, eli hänellä on CPL lupakirja ja lisäksi hän on suorittanut ATPL –teoriat. Varsinaista ATPL –lupakirjaa lentäjä voi hakea hankittuaan tarvittavan lentokokemuksen esimerkiksi liikennekoneen perämiehenä.

Lupakirjat myönnetään erikseen helikoptereille tai lentokoneille. Erillinen lupakirja vaaditaan myös esimerkiksi purjekoneiden lentämiseen.

Lupakirja sinällään ei oikeuta lentäjää lentämään mitä tahansa lentokonetta. Lupakirjaan liitetään lisäksi kelpuutuksia ja valtuutuksia, jotka oikeuttavat hänet lentämään erilaista kalustoa ja toimimaan erilaisissa olosuhteissa. Yleensä PPL:n haltijalla on lupakirjansa lisäksi SEP -kelpuutus (SEP = Single Engine, Piston). Se oikeuttaa hänet lentämään yksimoottorisilla mäntämoottorilentokoneilla.

Jotta lupakirjan haltija saa käyttää sen mukaisia oikeuksia, tulee hänellä olla voimassa oleva lääketieteellinen kelpoisuus. Kelpoisuus pysyy voimassa, kun hakija käy määräaikaisissa lääkärintarkastuksissa. PPL:n haltijalta vaaditaan 2 –luokan lääketieteellistä kelpoisuutta. Sen saaminen ei edellytä poikkeavan hyvää terveyttä tai erityisiä ominaisuuksia. Ainoastaan tietyt sairaudet kuten epilepsia tai voimakas taittovika saattavat olla lupakirjan myöntämisen este. Ammattilentäjän lupakirjojen haltijoilta edellytetään 1 –luokan lääketieteellistä kelpoisuutta.

Halutessaan lentää erilaisia lentokoneita (monimoottorikoneet, vesilentokoneet, potkuriturbiinikoneet, suihkuturbiinikoneet), vaaditaan lentäjältä tyyppi- ja luokkakelpuutus kyseiseen lentokoneeseen. Näitä kelpuutuksia myönnetään jatkokoulutuksen perusteella.